Tiedonhankinta ja toiminnansuunnittelu

 

Tulevaisuusverstas

Tavoite: Osallistujat hahmottelevat yhdessä toivottavia ja mahdollisia tulevaisuuksia nykyhetken ongelmista käsin ja selvittävät mitä konkreettisia mahdollisuuksia heillä on niitä toteuttaa. Tulevaisuusverstaan avulla saadaan esille keskeiset kehittämiskohteet ja tarkoituksena on tuoda esiin uudenlaisia ideoita pulmien ratkaisuiksi.

Kuvaus: Kolmivaiheinen toteutus:
– Kritiikkivaihe, jossa tuodaan esille vallitsevat epäkohdat.
– Mielikuvitusvaihe, jossa keskeiset ongelmat käännetään myönteisen ehdotuksen tai idean muotoon.
– Todellistamisvaihe, jossa etsitään keinoja ja mahdollisuuksia päästä toivottuihin tavoitteisiin.

Vaatii onnistuakseen aikaa vähintään neljä tuntia

Lisätietoja: Riitta Halttunen-Sommardahl 2008. Osallistavia menetelmiä ja rakenteita sosiaaliviraston työssä. –Opas sosiaaliviraston työntekijöille. Helsingin kaupunki. Sosiaalivirasto.


SWOT-analyysi

Tavoite: SWOT-analyysin tuloksia voidaan hyödyntää jonkin asian ongelmien tunnistamisessa, arvioinnissa ja kehittämisessä. Käytetään usein suunnittelu- ja kehittämisprosessien alkuvaiheessa.

Kuvaus: Menetelmässä kartoitetaan tarkasteltavan asian vahvuudet (strengths), heikkoudet (weaknesses), mahdollisuudet (opprotunities) ja uhat (threats). Lopputulokset koottaan nelikenttään ja niitä voidaan hyödyntää esim. toiminnan suunnittelussa.

Lisätietoja: Riitta Halttunen-Sommardahl: Alueelliset yhteistyörakenteet ja osallisuutta tukevat työmenetelmät. Helsingin kaupungin sosiaalivirasto. Selvityksiä 2007:5.


Learning cafe

Tavoite: Työskentelymuoto, missä haetaan ideoita ja mielipiteitä etukäteen valittuihin aiheisiin.

Kuvaus: Tilaisuuden vetäjä kertoo taustaa työskentelylle ja antaa toimintaohjeet. Osallistujat jaetaan ryhmiin ja ryhmät asettuvat pöytiin. Keskusteluaiheet on kirjattu jokaiseen pöytään jaettuun isoon paperiin. Keskustellaan aiheista pöydissä ja kirjoitetaan ajatuksia papereihin. Jokaisessa pöydässä on isäntä/emäntä, joka tekee muistiinpanoja ja vauhdittaa keskusteluja. Keskustellaan pöydittäin sovittu aika ja sen jälkeen vaihdetaan pöytiä (+keskusteluaiheita). Lopuksi kerätään paperit pöydistä ja käydään yhteinen loppukeskustelu niiden pohjalta.

Lisätietoja: Birgitta Kauppinen (toim.) 2007. Osallisuuden menetelmien työkalupakki Kajaanin kaupungin nuorisotyöhön ja perusopetukseen.


Fokusryhmähaastattelu

Tavoite: Tietyn ihmisryhmän kuunteleminen ja tiedon jakaminen uskomuksista, asenteista ja motiiveista liittyen johonkin tiettyyn asiaan.  Olennaista nostaa esiin erilaisia ajatuksia

Kuvaus: Ryhmähaastattelu, jossa pyritään turvalliseen ilmapiiriin niin, että ryhmän jäsenillä on mahdollisuus jakaa kokemuksiaan ja näkemyksiään.  Käytetään mm. erilaisten ideoiden ja ajatusten jakamiseen, ryhmien välisten eroavaisuuksien ymmärtämiseen, uusien ideoiden tuottamiseen tai syvällisen tiedon saamiseen.

Lisätietoja: Fokusryhmähaastattelu, Anna Bäckström 2011, Helsingin yliopisto.


Pyöreän pöydän keskustelu

Tavoite: Keskustelun vetäjä saa tietyltä kohderyhmältä tietoa ja kokemuksia valituista aiheista. Keskustelijat pääsevät kertomaan näkemyksistään ja kuulevat muiden ajatuksia asioista.

Kuvaus: Voidaan toteuttaa ohjatuissa ryhmissä tai koota keskustelijat varta vasten keskustelua varten. Keskustelun vetäjä toimii kysymysten esittäjänä ja keskustelun herättelijänä. Hän pyrkii myös huolehtimaan siitä, että kaikki saavat puheenvuoron ja että pysytään aiheessa. Keskusteluun virittymisessä tai sen aikana voidaan tehdä toiminnallisia tehtäviä esim. tarralappuäänestyksiä. Keskustelun vetäjä/”sihteeri” kirjaa ylös keskustelussa tulleita ajatuksia

Lisätietoja: Käytetty mm. STKL:n vuonna 2007 toteuttamassa hankkeessa Työ, toimeentulo ja osallisuus Itä-Suomessa – kansalaisnäkökulma alueen kehittämiseen.


Tavoitteet todeksi – aikajana

Tavoite: Toiminnan suunnittelu

Kuvaus: Aluksi mietitään nykytilanne ja tavoite. Nämä merkitään paperille aikajanan päihin: alkutilanne ja lopputulos. Seuraavaksi mietitään mitä aikajanalla on tapahduttava, jotta päästään tavoitteeseen.  Aikajanaan merkitään myös uhkia, jotka voivat estää tavoitteisiin pääsyn, mutta samalla mietitään niihin ratkaisuja. Lopuksi aikajanaan merkitään janalle päivämäärät, milloin tavoite on mahdollista saavuttaa ja mitä sitä ennen olisi mihinkin päivämäärään mennessä tapahduttava.

Lisätietoja: MLL: Toimitaan yhdessä! Nuorten osallistava koulutus.


Maaseudun sivistysliiton kokoamia erilaisia menetelmiä toiminnan suunnitteluun sekä ongelmakohtien ratkaisuun (mm. Mindmap, oppimiskahvila, tuumatalkoot, kuuden hatun menetelmä, aivoriihi jne.). http://www.msl.fi/index.php?pid=83&cid=70


Ohjattu kävelyretki asuinalueella (Gåtur) 

Tavoite: Arvioida asuinaluetta systemaattisesti eri näkökumista ja saada tietoa kehittämiskohteista

Kuvaus: Suunnitellaan kävelyretken reitti tutkittavalla alueella. Valitaan n. viisi tutkittavaa aluetta ja merkitään ne karttaan pysähdyspaikoiksi. Kävellään reitti yhdessä läpi. Pysähdyspaikoilla jokainen kirjoittaa tehtävänannon muikaisia havaintojaan ylös (esim. positiiviset ja negatiiviset havainnot ympäristöstä). Kävely päättyy keskustelutilaisuuteen: jokainen kertoo havaintonsa. Havainnot ja käyty keskustelu kirjataan ylös.

Lisätietoja: Riitta Halttunen-Sommardahl 2008. Osallistavia menetelmiä ja rakenteita sosiaaliviraston työssä. –Opas sosiaaliviraston työntekijöille. Helsingin kaupunki. Sosiaalivirasto.


Löydät lisää tiedonhankintaan ja toiminnansuunnitteluun sopivia osallistavista menetelmiä täältä. Tiedot on koottu tulostettavaan taulukkoon pdf-muodossa.



Muokattu viimeksi: 07.11.2019