Velmujen roboraati
Ensimmäisessä digiraadissa saimme Honkalampisäätiön Roboapu -hankkeen esittelemään robotteja Ikaros -hankkeen 60-90 -vuotiaiden miesten Velmu -ryhmälle.
Hyvinkin harmaana kevätpäivänä Ikaros -hankkeen Velmut kokoontuivat Rantakylän nuorisotalolle saamaan piristystä iltapäiväänsä. Luvassa oli Honkalampisäätiön Roboapu -hankkeen robottiesittely. Roboapu -hankkeen työntekijät Susanne ja Jenna saapuivat paikalle mittavien kantamusten kanssa. Mukana oli Nao robotti omassa matkalaukussaan ja pienempiä kavereita muissa nyssäköissä.
Kahvittelun lomassa alettiin tutustua robotteihin. Monilla on ennakkoluuloja robotteja kohtaan. Ehkä niiden pelätään vievän ihmisiltä työpaikkoja, tai pelätään tekoälyn valtaavan maailman scifi elokuvista opitun mallin mukaan. Susanne kehotti Velmuja kertomaan mielipiteensä vapaasti. Millaisia robotteja tarvitaan nyt tai tulevaisuudessa? ”Ei minkäänlaisia, kyllä hoitolaitoksissa pitää olla ihminen hoitamassa!” kuului välittömästi erään Velmun kommentti. No, tästä lannistumatta aloitettiin tutustuminen.
Ensimmäisenä esiintyi Alpha robotti. Pientä esiintymiskuumetta oli ilmassa ja Alpha ei ensin ottanut toimiakseen. ”Pitäähän se tupakkitauko hänenkin pitää,” Velmut leukailivat. Kohta Alpha kuitenkin reipastui ja piti pienen jumppatuokion ja tanssi musiikin tahtiin. Alphaa voisi käyttää jumppaohjaajana, jonka mallin mukaan liikkeitä voi tehdä. Tosin Alphan bravuuri, yhdellä kädellä punnerrus, ei varmaan ihan kaikilta onnistu.
Seuraavana sylistä syliin pääsi kiertämään Robokissa, joka käänteli päätään kuullessaan puhetta ja kehräsi silitettäessä. Velmut pitivät robokissasta ja arvelivat sen olevan sopiva kaveri vanhuuden päiville. Velmut hellittelivät kissaa ja juttelivat sille. Voisi ajatella, että mahdollisimman paljon oikeaa esikuvaa muistuttava robotti (kuten karvainen kissa) on helpommin lähestyttävä kuin ”abstraktimpi” robotti.
Velmut ja robokissa
Sitten päästettiin toimiinsa siivousrobotti, jollaisen voi ostaa tavallisesta kodinkoneliikkeestä. Liikkuessaan ensimmäistä kertaa tilassa robotti tekee alueesta kartan, jonka mukaan se seuraavalla kerralla osaa siivota. Velmut arvelivat robotin olevan hyödyllinen matalia paikkoja, esim. sängynalustoja siivotessaan. Ihan vakuuttuneita työn jäljestä ei kuitenkaan oltu.
Viimeisenä esiintymisvuorossa oli shown tähti, 9-vuotias Nao robotti. Susanne kertoi Naossa olevan jo pientä tekoälyä, sillä se osaa jutella ohjelmointinsa mukaan ja vastata kysymyksiin. Kysyttäessä Nao esitteli itsensä: ”Miun nimi on Nao. Mie oon Honkalampelaisii, pykälää parempi robotti Roboapu hankkeesta!” Myös Nao piti jumppaesityksen ja sen jälkeen pyyhki hikeä otsaltaan lausahtaen ”Huh huh!” Nao kirvoitti Velmuista nauruja ja herätti jo vähän ihmetystäkin. Velmut arvelivat, että Nao olisi hyvä apuri käymään kaupassa tai Alkossa. Tälle reissulle tosin tulisi hintaa, sillä Nao maksaa noin 8000 – 9000 euroa. Naon arveltiin olevan myös hyvä kaveri kotona, jos vaimon kanssa sattuisi tulemaan hiljainen hetki. Tai voisihan Nao vaikka kiertää pitämässä runonlausuntaesityksiä! Lopuksi Nao piti pienen tietokilpailun, tosin hän mukavana robottina saattaa joskus hyväksyä myös vääriä vastauksia. Velmujen joukosta kuulunut lausahdus ”Kaikkea se saksalainen keksii,” summasi hyvin iltapäivän robohetken.
Naolle ei tällä kertaa maistunut tarjottu banaani