Mitä tarkoittaa digitaalisten palveluiden saavutettavuus?
Laki digitaalisten palvelujen tarjoamisesta tuli voimaan 1.4.2019. Lailla pannaan täytäntöön julkisen sektorin toimijoiden verkkosivustojen ja mobiilisovellusten saavutettavuudesta annettu EU-direktiivi 2016/2102, eli niin sanottu saavutettavuusdirektiivi.
Saavutettavuusdirektiivi edistää digitaalisten palvelujen saatavuutta, laatua, tietoturvallisuutta sekä sisällön saavutettavuutta. Tarkoituksena on parantaa jokaisen mahdollisuuksia käyttää yhdenvertaisesti digitaalisia palveluja.
Laki tulee voimaan asteittain, niin että vanhojenkin verkkosivustojen tulee olla saavutettavia 23.9.2020 mennessä. Palveluntarjoajan on varmistettava digitaalisten palvelujensa sisältöjen havaittavuus ja ymmärrettävyys sekä käyttöliittymien ja navigoinnin hallittavuus ja toimintavarmuus saavutettavuusvaatimusten mukaisesti. Laki digitaalisten palveluiden tarjoamisesta koskee myös järjestöjä.
Lain saavutettavuusvaatimukset perustuvat kansainväliseen WCAG 2.1 -ohjeistukseen. (WCAG on lyhenne sanoista Web Content Accessibility Guidelines eli suomeksi Verkkosisällön saavutettavuusohjeet.)
Ohjeistuksen tarkoitus on varmistaa, että käytännössä verkkosisältöä voi käyttää erilaisilla avustavilla teknologioilla (kuten näkövammaisten käyttäjien ruudunlukuohjelmilla), erilaiset käyttäjät pääsevät sisältöön käsiksi ja pystyvät käyttämään toimintoja mahdollisista rajoitteista huolimatta ja sisältö toistuu oikein eri päätelaitteilla.
Saavutettava verkkopalvelun kolme osa-aluetta
Verkkopalvelun pitää olla toteutettu teknisesti oikein, jotta esimerkiksi ruudunlukuohjelma osaa tulkita rakenteen ja sisällön oikealla tavalla.
Verkkopalvelun käyttöliittymän pitää olla suunniteltu käyttäjien näkökulmasta mahdollisimman helpoksi ja intuitiiviseksi. Navigaation pitää olla selkeä ja sivun eri elementtien pitää erottua toisistaan selkeästi.
Sisällön pitää olla ymmärrettävää. Tämä tarkoittaa esimerkiksi kielen selkeyttä ja sitä, että tietoa tarjotaan eri muodoissa eli esimerkiksi kuvina ja videoina tekstin lisäksi.
Videot on tekstitettävä (ja kuvailutulkattava) 23.9.2020 alkaen. Suorat lähetykset pitää tekstittää 14 vrk:n kuluessa.
Verkkopalvelun ylläpitäjän velvollisuudet
Verkkopalvelun ylläpitäjän pitää tehdä sivustolleen
1. Saavutettavuustestaus
– Saavutettavuuden testaus apuvälineillä, eri päätelaitteilla, eri selaimilla ja selainversioilla, pelkällä näppäimistöllä, ilman javascriptiä, Flashia ja CSS:ä, ilman värejä ja käännetyillä väreillä ja automaattisilla saavutettavuustarkistustyökaluilla.
2. Kirjoittaa palvelun saavutettavuusseloste
-Kuka laatinut, täyttääkö sivusto saavutettavuusvaatimukset/miltä osin palvelu ei vielä ole saavutettava ja miksi, miten sivustosta voi antaa saavutettavuuspalautetta?
Saavutettavuusselosteen laatiminen
3.Tehdä sivustolle saavutettavuuspalautelomake
– Käyttäjällä on oikeus antaa verkkopalvelusta saavutettavuuspalautetta verkkolomakkeella tai muuten sähköisiä kanavia käyttäen, jos jokin osa palvelusta ei ole itselle saavutettava. Pyynnön pitää olla kohtuullinen.
-Palautteeseen pitää vastata kahden viikon kuluessa
Alla olevista linkeistä saat lisätietoa saavutettavuudesta:
Laki digitaalisten palveluiden tarjoamisesta
Ohjeita verkkosisältöjen ja viestinnän saavutettavuudesta
Etelä-Suomen aluehallintoviraston saavutettavuusvaatimukset sivu
Celian yleiset ohjeet saavutettavasta verkkosisällöstä
eOppiva koulutus: Saavutettavat asiakirjat verkossa
DigiCampus: webinaareja saavutettavuusaiheista
Verkkopalvelujen saavutettavuus julkinen FB-ryhmä
SOSTE, Saavutettavuuslaki velvoittaa myös järjestöjä
Aluehallintoviraston video saavutettavuudesta
Saavutettava.fi -sivusto, näkövammaiset ja internet
Avaava.fi sivusto, digitaalinen saavutettavuus
Yhteiskunnalliseen yritys Annanpura, joka tekee mm. saavutettavuustestausta